Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Viitaan Rönköt

Lisätty 01.02.2022

Kirja tulee kertomaan Juho Rönkön ja Kristiina Lyran jälkeläisistä, kirjassa myös kerrotaan molempien henkilöiden esivanhemmista ja taustoista, jotka ovat siten kaikkien kirjaan tulevien yhteisiä esivanhempia.

Kirjan aikataulu on venynyt mm. opiskelujen ja töiden johdosta, mutta pikkuhiljaa on myös tietoja saatu kasaan. Näillä näkymin kirjan voisin saada valmiiksi vuoden 2023 aikana

Sukuhaaran kantaisä Juho Matinpoika Rönkkö syntyi noin 1709 Rutakon talossa no (tuleva Puomila) ja oli tilalla isäntänä hetken aikaa vielä vuonna 1728, mutta jo 1730 hänet mainitaan Viitaalla. Juho tuli Viitaalle Lyran vävyksi ja luopui samalla perintö osuudestaan Rutakko 6:sta. vaimo Kristiina oli syntynyt noin 1710 ja oli Viitaan tilan ostaneen Juho Petruksenpoika Lyran (s.noin 1678) ja tämän vaimon Anna Kiiskisen vanhin tytär. Juho Lyran isä Petrus Henrici Lyra (s.noin 1645) oli toiminut Iisalmen kappalaisena 1669-78 kuollut nuorena jo 1678 jättäen jälkeensä lesken Kristiina Paldaniuksen ja kolme pientä poikaa, joista kuopus Juho oli korkeintaan vuoden ikäinen isänsä kuollessa. Kristiina Paldanius oli syntynyt noin 1650 Paltamossa ja hänen vanhemmat olivat Paltamon kirkkoherra Samuel Thomae Paldanius ja hänen toinen vaimonsa Dorde Johannintytär Lithovius. Dorde oli ollut aiemmin naimisissa Muhoksen kappalaisen Zacharias Sigfridinpojan kanssa, joka kuoli 1643 hukuttuaan Oulujokeen. Samuel Paldaniuksen kuoltua 1651. Dorde meni kolmannen kerran naimisiin Iisalmen kirkkoherrana 18.5.1658-1664 toimineen Barthold Mangeliuksen kanssa. Niin Dorden tytär Kristiina Paldanius päätyi Iisalmen pappilaan ja tapasi siten Petrus Lyran.

Dorde Lithovuksen vanhemmat olivat Iin kirkkoherra Johan Lithovius sekä hänen vaimonsa Christina Östenintytär Sursill, josta päästään sukututkimuksen merkkiteokseen Genealogiana Sursillianaan. Se kertoo Ångermanlandista kotoisin olleen ja Uumajan pitäjän Tegissä asuneen varakkaan talonpojan Erikin jälkeläisistä. Hän sai lisänimekseen Ångermanlandin kansallisherkun hapansillin mukaan "Sursill".

Juho Rönkön ja Kristiina Lyran esikois-poika Matti syntyi 1729, seuraavat kuusi lasta kuolivat lapsina tai hyvin nuorina. Kahdeksantena syntyi Samuel 1746 ja viimeisenä Juho 1747. vanhin poika Matti meni naimisiin Katariina Kärkkäisen kanssa, saaden 6-tyttöä. Samuel avioitui Riitta Huttusen kanssa saaden 7-poikaa ja 2-tyttöä. Ja nuorin Juho meni naimisiin Anna Savolaisen kanssa he saivat 7-poikaa ja 3-tyttöä.

Juhon ja Kristiinan vanhimman pojan Matin saadessa vain tyttöjä päätyi Juhon osuus Lyran tilasta Matin vävylle Juho Lappalaiselle ja tila sai isossa jaossa nimekseen Lappala ja numerokseen 2. Sittemmin tila päätyi 1800-luvun alkuvuosikymmeninä useiden kauppojen kautta takasin Lyyra-suvun haltuun.

Etsi sivustoltani tietoa alla olevalla hakukoneella.

Kirjoita vaikka etsimäsi henkilön sukunimi, niin haku palauttaa kaikki sillä nimellä löytyvät sivut.