I  Petrus (Peer) ¹ Henrici Lyra, kappalainen, s. noin 1645 Pieksämäki, k. 1678 Iisalmi²

Puoliso: Vihitty noin 1670 Kristiina Paldanius, s. 1650 Paltamo, k. jälkeen 1725 Iisalmi. Mainittiin vielä vuoden 1725 henkikirjassa "Petter Lyras enkias hs:" (Talossa ei asunut henkiverotettuja.) Niemisjärvi no 2 (Tuleva Paununniemi)

 tällöin talo oli veroautio.³

Vanhemmat: Samuel Thomae Paldanius, kirkkoherra, s. noin 1595, k. 1651 Paltamo. Vihitty välillä 1643-1651. Dorde Johannintytär Lithovius, s. noin 1605 (viimeistään).

      Lapset:

      Henrik Lyra, s. noin 1670 Iisalmi. Ylioppilas Upsalassa 21.10.1692. Vihittiin papiksi 1695 Turussa. Henrik tuli mielisairaaksi ja joutui hoidettavaksi Viipurin sairashuoneeseen vuonna 1704 kuoli naimattomana. Mainitaan henkikirjoissa 1692, 1695, 1704, Vuonna 1697 rovasti Henrik Hoffrenius kutsui Pielaveden kappalaisen virkaan kappalainen Lyra-vainajan pojan Henrikin, joka tuolloin opiskeli Turussa, mutta Viipurin tuomiokapituli suositteli siihen tehtävään Olaus Marinusta, Rautalammin muinoisen kirkkoherran Isak Silaniuksen apulaista ja vävyä. Pielaveteläiset pyysivät yksimielisesti Henrik Lyraa, joka oli halukas erinomaisen ansiokkaasti palvelleen isänsä jälkeen tulemaan kappalaiseksi. Hänen leskiäitinsä sanottiin elävän hyvin kurjissa oloissa ja tämä voisi saada poikansa nimityksestä jotakin lohtua ja virkistystä leskeydessään. Kappelilaiset olivat myös kustantaneet herra Henrikin opintoja saadakseen hänet luokseen. Marinus oli vain vuodesta 1685 alkaen käynyt pyhäisin pitämässä jumalanpalveluksia ja kantamassa saataviaan. Lyra oli myös saanut hyvän todistuksen opinnoistaan sekä Rautalammin kirkkoherran (rovasti Hoffreniuksen vävy) Johan Porthanuksen puoltolauseen. Tuomiokapituli pysyi päätöksessään ja Lyraa ei valittu.⁴

      Petter Lyra, s. noin 1675 Iisalmi, k. 1745 Liminka. Mainitaan Iisalmessa Niemisjärven kylässä isäntänä ainakin vuosina 1700-1703,1705, Vuonna 1705 Pekka oli jo aviossa. vuonna 1707 ei enää Niemisjärvellä, merkittiin 1707 ja 1709 lampuodiksi Iisalmen Haapajärven kylään (nähtävästi luutnantin puustellin maille) mainitaan siellä vielä 1712 ei enää Iisalmen kirjoissa 1722. Oli sitten Lumijoenkylän Jakun No 3 isäntä vuosina 1726-28, mutta oli omistajana aina kuolemaansa saakka.  Jakku oli tuolloin posti- ja kestikievaritalo sekä 3/4 manttaalin perintötila.⁵ Puoliso: Vihitty välillä 1703-1705⁶ Helena Kristerintytär Gisselkors, s. noin 1681, k. 1727.

Muistiinpanot: Iisalmen kirjoissa (Hk 1727 Haapajärvi no 12:ssa mainitaan Johan Lyran vaimo verotettuna olisiko tämän Pekan poika)? koska samaan aikaan Viitaan kylässä mainitaan myös Johan Lyran vaimo

      Johan Lyra, talollinen, s. noin 1678 Iisalmi⁷ Puoliso: Vihitty noin 1706 Iisalmi⁸ Anna Kiiskinen, s. noin 1686 Iisalmi⁹.

Petrus Henriki Lyra syntyi ilmeisesti Pieksämäellä noin 1645 tienoilla. Hänen isänsä oli aluksi Pieksämäen kappalainen 1644-56 ja kirkkoherrana 1656-64. Petrus itse oli Iisalmen kappalaisena vuodesta 1669 kuolemaansa 1678 saakka, saaden ainakin kolme poikaa, vaimonsa Kristiina Samuelin tytär Paldaniuksen kanssa. Bergholmin sukukirja kertoo kappalainen Lyrasta ja suvusta aivan toisenlaisen tarinan, mutta sen tiedot eivät perustu alkuperäislähteisiin ja siinä on sotkettu muutamia samannimisiä suvun edustajia keskenään. Petrus Henriki Lyran isä kuoli Pieksämäellä 1664 ja nähtävästi hänen nuorempi sisarensa Kristiina asui veljensä luona Iisalmelle ja avioitui sittemmin vuoden 1675 tienoilla Henrik Hoffreniuksen kanssa. Petruksen veli Paavo taasen jäi Pieksämäellä, jossa toimi nimismiehenä.  Petrus kuoli varsin nuorena jo 1678. ja pienet lapset jäivät isättömiksi. Leski Kristiina Paldanius hoiti lapsia parhaan kykynsä mukaan, mutta he joutuivat kuitenkin elämään köyhyydessä ja kurjuudessa. Edes vanhinta Henrik poikaa ei saatu opintielle, ennen kuin Pielaveden kappeliseurakunnan asukkaat olivat avustaneet opintoja, toivoen saavansa Henrikistä kappalaisen Pielavedelle, mutta toisin kävi ja lopulta Henrik joutui Viipurin mielisairaalaan. Petrus Lyran nuoremmat pojat mainitaan henkikirjoissa 1700-luvun alkupuolella aluksi Niemisjärven Pitkäkoskella Paununniemessä, jonka kerrotaan vielä 1725 olevan Petter Lyran lesken asunto. Myöhemmin 1730-luvun alussa paikalle saapui Kemistä lesken kaukainen sukulainen. pitäjänkirjuri Henrik Paldanius perheineen. Pojista Petter asui siis aluksi Niemisjärvellä, mutta jo 1707 hänet mainitaan Iisalmen Haapajärven kylässä (luutnantin puustellin) lampuotina. Hänet mainitaan Iisalmella vielä 1712. Ison vihan jälkeen 1726 hän löytyy Lumijoelta jossa oli Jakun (no 3) isäntänä. Nuorin kappalaisen pojista Juho mainitaan Niemisjärvellä 1701-11 ja ison vihan jälkeen 1722 muutamaa kilometriä pohjoisempana Viitaalla. Viitaan isännän Johan Lyran on myös kerrottu olleen ylioppilas, mutta tämä ei voi pitää paikkaansa, vaan hänet on sotkettu toiseen samannimiseen Johan Lyraan, joka oli ollut opintiellä.

Kansanmuistannainen kansanrunoudenarkistosta Helsingistä:

Kansankertomus Lyran suvusta ja Iisalmen kirkon palosta. Kansa kertoo, että Iisalmella on ollut seurakunnan alkuaikoina pastorina muutama "Lyra" niminen mies, jolla ollut kolmet poikaa. Tämä pappi asunut nykyiseltä kirkolta etelään päin Karjala nimisellä paikalla. Sitten eräänä kesänä ollut ankarat ukonilmat yhtenä lauvantai iltana, kun kirkkoväki kokoontunut pappilaan rippikirjoitukseen. Ukonilma iskenyt tulen kirkon kattoon. Kirkko alkanut tulessa leimuta. Sen eräs pappipoika ensin huomannut, juossut ja lasin kautta tunkeutunut kirkon sisään. Sieltä sievinyt kaikenlaista kirkon kalua ulos, ennen muossa paavinveran ja messupaitoja ym. ennen kuin muut ennätti, niin kirkko oli jo täydessä tulessa ja paloi poroksi, jonka jälestä oli tehty lautakirkko. Sitte tämän pappi Lyran pojat olivat köyhyyden tähden jääneet korkeimpaan koulun käynnitä, jääneet Iisalmella maanviljelijöiksi, kaksi veljestä tullut peninkulma itäänpäin Iisalmen kirkolta Wiitaan järven itärannalle, johon talonsa rakentaneet. Yksi Kuopion tien varteen Pakaskylään. Sitte kun Wiitaan Lyrasta toinen kuollut, niin eläissään olis sanonut se, joka kirkon palosta pelasti tavarata, että minua kuin hautaatte, niin pyytäkää että ei minulta hautaus- tai koulurahaa otettais siitä syystä ku minä kirkon kaluja pelastin tulipalosta. Tämä oli suotu ja vielä paariverkakin pantu hautaan hänen ympärilleen muistoksi. Sieltä kerrotaan olevan aikaa noin 200 vuotta. Sukurekisteristä tiedetään, että seitsemäs polvi on kulkemassa samassa Lyran talossa, jossa vielä ovat isona talona Iisalmen Wiitaan kylässä tilalla N: 1 ja 2. P. Lyra. Sotaransporttikuorman kuljetusta vuosien määrää ei tämä kertoja muista. Mutta ennen Iisalmen virran tappelua kuulutuksen kautta kutsuttu Iisalmen pitäjäästäkin talollisia ruotsalaisten ruokakuormia kuljettamaan. Niitä oli kuljetettu sotaväen jälestä. Iisalmen Wiitaan Lyra isäntä itse oli kertonut sitä ikävätä reissua pojillensa, että kun Parkuunniemelle oltiin pääsemässä, jossa venäläiset tulivat vastaan. Siinä alkoi sillan rumput rämistä ja torvet soita ruotsalaistenkin puolella. Kiiremitäin hevoiset kuormain eistä ennätettiin pois riisua ja lähteä luistamaan metsätietä pakoon kuin alkoi kuulua ampumisen jyskettä. Kertoi P. Lyra Iisalmi.

LÄHDELUETTELO

1.  Iisalmen käräjät 22.–24.1.1678 s. 56; mainitaan nimellä Peer Henrici Lyra

2.  Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2, Jyväskylä 1990 s.527 (Saloheimo viittaa "Cederberg 1939; Uppsala Universitets matrikel"); KA mf. ES 2113 (tt 2) Iisalmen käräjät 13.–16.7.1674 s. 153 (Efftersåssom Sacellanus wyrdige H:r Peer Lyra sig högeligen beswäradhe at han intet kan uthbekomma sin rättigheet af en dhell hårdnackadhe och mootspennige åhörare här i Sochnen); Iisalmen käräjät 20.–23.1.1675 s. 53,

3.  KA mf. ES 2007 (oo 8) Iisalmen käräjät 15.–19.2.1695 f. 60 (uthi frambledne Cappellanens Sahl: H:r Per Lyras Enckias dygdesamme h:o Chirstin Samuelsd:rs, J: Maria Lyras och Enckians Sons Samuel Persons närwaro)

4.  Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Lyra. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4163>. Luettu 21.7.2012; KA mf. ES 2007 (oo 9) Iisalmen käräjät 25.2.–4.3.1697 f. 40v (Dedh gaf Probsten och Kyrckioherden HöghEhrewyrdige och Höghwällärde herr Henricus Hoffrenius Rätten tillkenna att sedan fordom Cappellanen här i Sochnen och Pielawesi Cappelgieldh H:r Richardh Borgerus igenom den timeliga döden warit hädankallat, har han straxt der effter opå denne Idensalmi Sochns Inwånares begiäran igenom bref låtit förre Cappellanen nu mehra Sahl: Herr Lyras Son Studiosum præstantissimum Hendrichum Lyra då wistande widh Åbo Academia att idka sina Studier, weta, dedh dhe honom i ber:de Borgeri ställe till Sacellanien åstundade, der på och Lyra icke uthan bekostnadh ehuruwähl han warit försäkradh om een annan condition sigh hijt begifwit, till hwilcken legenheet fuller Venerandum Consistorium Wijburgense, wyrdige och Wällärde H:r Olaum Marinum Recommenderat ... allmogen än tillfrågas, hwem af bem:te Personer, anten H:r Marinum eller Dominum Lyram, dhe, der till wällia behagade; altså och emedan allmogen och serdeles Pielawesiboerne såssom medh een Munn kallade och begierte Dominum Henricum Lyra till ber:de Vacante Sacellanie förnembligast i betrachtande 1:o Af dedh han är född här i Sochnen, hwilkens Fader medh loff och beröm een långh tijdh dem betient, och att Enckian, den nu sitter i ett myckit misserabelt tillståndh, kunde hafwa af sin Sons befordran någon tröst och understödh i sitt Enckieståndh ... 2:o Berätta sigh sielfwa till den ändan på dess Studier bekostadt, att han sin Fader Succedera skulle ... 4:o Haar Lyra af den Kongl: Aboiske Academien ett gådt testimonium om sitt wählförhållande sampt goda progress i bokelige konster; Sampt dess uthan 5:o af Kyrckioherden i Rautalambi Sochn Ehrewyrdige och Wällärde H:r Johan Portano /: af hwilcken Sochn een dhel under Pielawesi Cappelgield Sorterar :/ på deras wegnar till Capplans tiensten äskad, Fördenskull warder detta der öfwer till ett Laga Attestatum meddelt);  Iisalmen käräjät 9.–11.8.1697 f. 157

5.  Iisalmen henkikirjat 1700, 1701, 1703, 1709, 1711, 1712, Kaisu Mikkelältä 28.1.2003 saadut tiedot

6.  Henkikirjat 1703 ei aviossa 1705 aviossa

7.  Iisalmi Hk, 1700-1701, 1703, 1705, 1707, 1709, 1711, 1722, 1724, 1725-1728, 1730 1732, 1734, 1738, 1742, 1744, Mk 1726, Iisalmi, Rk 1732-34 s.22

8.  Henkikirjat 1705 ei aviossa 1707 aviossa

9.  Iisalmi Rk 1732-34 s.22

10. Iisalmen käräjät 22.–24.1.1678 s. 56

Lisää tietoa Lyra suvusta http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lyra.html