Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

takaisin

Korpraali Lars Kellman

Lars Kellman syntyi vuonna 1697 Länsi-gööttaanmaalla ja hänen kotipaikaksi ilmoitetaan 19.9.1721 Gävlessä pidetyssä rykmentin katselmuksessa Skövden kaupunki, jonka sijainti on Vättern ja Vänern järvien puolivälissä. Samaisen katselmuksen mukaan hän oli ollut Ratsumestari von Kathenin komppaniassa sotapalveluksessa neljä vuotta ja ikää hänellä oli 25v. Lisäksi hänen kerrotaan olevan lukutaitoinen, mutta ei osaa käsitöitä ja oli naimaton. Suuren Pohjan sodan jälkeen syksyllä 1721 oli Suomen seitsemässä jalkaväkirykmentissä yhteensä jäljellä enää 1863 miestä Päätettiin täydentää vakituisia rykmenttejä lopetettavien ruotsalaisten tilapäisten yksiköiden miehillä. Palveluskelpoiset miehet, joilla ei ollut viljeltävänä maatilaa, siirrettiin Porin- ja Savon rykmentteihin. Lars Kellman siirrettiin Iisalmen Komppaniaan ja asuinpaikaksi tuli Vieremänkylä No 3:ssa sijainnut sotilastorppa. Iisalmen komppanian pääkatselmus 17.6.1735 kertoo ruodun 64 Lars Kellmanin olevan korpraali ja ikää hänelle oli kertynyt 38 vuotta ja palvelusvuosia oli jo 19. Lisäksi hänen kerrotaan oleva naimisissa. Henkikirjoissa hänen vaimo mainitaan verotettuna vuodesta 1727 alkaen joten lienee mennyt naimiseen edellisen vuoden aikana. Vaimo oli Prudentia Spora, jonka vanhemmat olivat ilmeisesti Suuren pohjansodan aikana lippumiehenä toiminut Johan Spora ja hänen vaimonsa Joroisten kirkkoherran tytär Maria Porthan. Prudentia Sporalla oli ilmeisesti sukutausta huomioon ottaen vähintäänkin kohtalainen ruotsinkielen taito. Lars ja Prudentia saivat ainakin kuusi lasta. Esikoinen Lars syntyi jo 1726, mutta kuoli 23-vuotiaana kaularöhkään 14.marraskuuta 1749. Myös neljä nuorinta perheen lapsista kuoli pienininä vain vuonna 1727 syntynyt tytär Maria eli tarpeeksi kauan mennäkseen naimisiin ja saadakseen lapsia.

Lars Kellmanin palvelus aikana vallitsi enimmäkseen rauha. Suuren Pohjansodan myötä oli Ruotsin kuningas menettänyt itsevaltiaan aseman. Kuninkuus oli edustuksellista. Valtiopäivät ja säädyt hallitsivat maata. Aikaa kutsuttiin valistuksen ajaksi. Valtiopäiville muodostui kaksi puoluetta hatut ja myssyt, jotka riitelivät voimallisesti keskenään. Myssyt olivat varovaisia politiikassaan ja saivat itäiseltä naapurilta tukea. Hattujen saadessa enemmistön aatelissäätyyn ja porvarisäätyyn 1738 ajauduttiin sotaan Venäjän kanssa, sillä hattujen kannattajat halusivat takaisin Suuressa Pohjansodassa menettämiään alueita, alkoi Hattujen sota. Suomen sotilasylipäällikkö, kenraaliluutnantti Henrik Magnus von Buddenbrock määrättiin kokoamaan joukot Venäjän rajalle, ja muodollinen sodanjulistus annettiin heinäkuussa 1741. Valmistelut ja varustautuminen sotaan oli kuitenkin heikkoa. Joukot oli koottu Lappeenrantaan sekä Haminaan.

Lappeenranta oli Savon rykmentin sijoituspaikka ja sinne piti Lars Kellmaninkin lähteä. Korpraali Lars Kellmanin komennossa oli kaksikymmentä miestä. 23. elokuuta 1741 Venäläiset joukot aloittivat hyökkäyksen kohti Lappeenrantaa. Ruotsin joukot oli ryhmitelty linnoituksen ulkopuolelle, keskellä sijoitettiin kuusi tykkiä ja Savon rykmentti oli vasemmalla sivustalla ja oikealla oli Hämeen rykmentti. Venäläisillä oli liki kolminkertainen ylivoima ja kun venäläisten ylipäällikkö Peter de Lacy, pääsi tähystäjän avulla selvyyteen, Ruotsin mies vahvuudesta päätti hän hyökätä viipymättä. Venäläisten oikea siipi sai käskyn vallatta Suomalaisten tykistön asemat. Savon rykmentti ja Karjalan rakuunat aloittivat pian hyökkäyksen alettua paon linnoituksen suojiin. Hämeen rykmentti oli puolestaan sillä välin käynyt hyökkäykseen ja saivat vallattua jopa venäläisten tykistö asemia, mutta huomattuaan Savolaisten ja Karjalaisten paon, niin hekin liittyivät mukaan, samoin myös Taalainmaan ja Södermanlannin rykmentit. Ainostaan tykistö ja Wästerbottenin rykmentti puolustautuivat urhollisesti. Taistelu kesti kolmisen tuntia ja molemmat osapuolet kokivat parintuhannen miehen tappion. Menehtyneiden joukossa oli myös korpraali Lars Kellman ja hänen alaisista hyökkäyksessä kuoli sotamiehet Petter Kihlberg, Hans Strandberg, Anders Norman, Olof Standahl ja Matts Bowilan sekä vangiksi jäivät Matts Stålberg ja Petter Granquist loput kolmetoista miestä onnistui pakenemaan. Hyökkäyksen lopuksi venäläiset ryöstivät ja polttivat Lappeenrannan kaupungin.

 

Katso myös: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hattujen_sotaa_lappeenrannassa

Kuvakaappaus Yle eläväarkistoKuvakaappaus Yle eläväarkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulu 1

I  Lars Kellman (Kiellman, Kälman), korpraali, s. 1697 Skövde, Västergötland, Sverige 1, k. 23.8.1741 Lappeenranta.

23

Puoliso: Vihitty ennen 1727 Iisalmi Prudentia Spora (Kutilain), s. 1705, k. ennen 1760 Iisalmi, Vieremänkylä4

Vanhemmat: Johan Spora, (Spåra, Spåre), lippumies. Maria Porthan, s. välillä 1675-1690 (luultavasti).

      Lapset:

      Lars Kellman, s. laskettu 1726 Iisalmi, k. 14.11.1749 Iisalmi, haudattu 15.11.1749 Iisalmi5, kuolinsyy kaularöhkä, ikä 23v.

      Maria Kellman, s. 1727 Iisalmi, k. 17696 Iisalmi, Valkiamäki7

      Johannes Kellman, s. 6.3.1733 Iisalmi, kastettu 10.3.1733 Iisalmi8, k.  (pienenä) Iisalmi, kummit: luutnantti Zacharias Peuron ja vaimo Anna Gumera.

      Johan Kellman, s. 23.1.1736 Iisalmi, Vieremänkylä, kastettu 28.1.1736 Iisalmi8, k. 12.3.1741 Iisalmi, haudattu 20.3.1741 Iisalmi5, kuolinsyy punatauti, ikä 5v 3kk, kummit: kappalainen Martinus Costianus ja rouva Brita Paldania Iisalmen kylästä.

      Helena Kellman, s. laskettu 8.1738 Iisalmi, k. 13.3.1741 Iisalmi, haudattu 20.3.1741 Iisalmi5, ikä 2v 5kk.

      Carolus Kellman, s. 13.1.1741 Iisalmi, kastettu 17.1.1741 Iisalmi8, k. 27.11.1744 Iisalmi, haudattu 9.12.1744 Iisalmi (iäksi ilmoitetaan ilmeisesti virheellisesti 15v?)5, kummit: talollinen Johan Ket(tunen)? ja talollisen vaimo Anna Lappalainen Vieremältä.

 

 

LÄHDELUETTELO

 

1.https://www.google.fi/maps/preview/place/Sk%C3%B6vde,+Ruotsi/@58.400267,13.8598876,13z/data=!3m1!4b1!4m2!3m1!1s0x465b023d3a4c413d:0x817d30b9033d4604?hl=fi

2.http://fi.wikipedia.org/wiki/Hattujen_sota, http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/hattujen%20sota%20%281741%20-%201742%29.htm

3.  Iisalmi, Hk 1727-28, 1730-32, Palkkausluettelot, 1731, 1733-41, http://www.rajapuro.net/

4.  Iisalmi, Rk 1759-67 Digi 350(Werämäjerwi, Tikannemi); http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5824792,  ES 2024 - a:47 [oo.50] - Iisalmi - 21.8.1749 - k.600 - s.579o(--Maria Kellmans moder änkian Prudentia Spora--); http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13958&pnum=600

5.  Historiakirjat: Kuolleet ja haudatut

6.  Iisalmi, Rk 1768-73 II s.208

7.  Iisalmi, Rk 1759-67 Digi 349, Rk 1768-73 II s.208, ES 2024 - a:47 [oo.50] - Iisalmi - 21.8.1749 - k.600 - s.579o(ogifte bonden Johan Johansson Ullmain Wierämäjerfwi --Maria Kellmans moder änkian Prudentia Spora--:--Johan Ulmases bolagsman Anders Ullmain Wierämäjerfwi )

8.  Historiakirjat: Syntyneet ja kastetut

 

Kartassa on Lars Kellmanin kotipaikka vuoden 1721 katselmuksen mukaan.

Etsi sivustoltani tietoa alla olevalla hakukoneella.

Kirjoita vaikka etsimäsi henkilön sukunimi, niin haku palauttaa kaikki sillä nimellä löytyvät sivut.